sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Toivepostaus: Keppareiden esittely

Eli multa on joskus nakki ja muusi toivottu tämmöstä c: En tehny videopostausmuodossa vaikka ensin niin aattelin, koska oon iha sukka kameran edessä ja sönkötän ja äää DD: Mutta saatte kuvia ja videoita niistä keppareista, joista oon semmosen tehny c:

Aloitetaanpa















Ensimmäisenä tämmöinen poniherranen eli Allu :3 Connemaraori, oikealta nimeltään Alex of Adventure, oli hänellä kasvatusnimikin mutta se unohtui heti kun Allu mulle tuli. Hups... Alluhan on ollut mulla nyt kolmisen vuotta c: Aika menee nopeaan! Mä muistan kun Allu tuli mulle, se oli ihan lemppari! Ratsastin sillä tyyliin koko ajan, ja se taisi olla neljäs omistamani kangaskeppari ja ensimmäinen ostettu. Allu maksoi 20 euroa. Luonteeltaan tää vaihtelee kuin yö ja päivä. Toisina päivinä ollaan niin kilttiä, kuuliaista ja yhteistyöhaluista, mennään reippaasti eteenpäin ja vaativimmatkin esteet ja koulukiemurat. Toisina tää taas on kamala ratsastaa, tahmea, takapää lentää, kielletään, ollaan niin aaseja. Omaa tahtoa riittää kyllä hänellä. Jos ei huvita sillä hetkellä hypätä niin sitten ei hypätä vaan kielletään. Tälle pitää siis tosiaankin näyttää kuka on pomo ja määrää. Nykyään huonoja päiviä on herran ikääntyessä kerta kerralta vähemmään, mutta kyllä niitä edelleen on. Alkuaikoina ekalla vuodella, jolloin videokin on tehty, pukkeja ja oikutteluja kyllä riitti, kun en osannut edes ratsastaa sitä kunnolla.

Allulta löytyy mustat turparemmittömät suitset suorakuolaimella, mustat kanget hattukoristeella, mustat enkut fullcheek-kuolaimilla ja mustat meksikolaiset D-kuolaimilla.







Otetaan heti perään tämä toinen ostettu tapaus. You Only Live Once eli Yolo, lewizer-tamma. Ostettu sm-kisoista 2013. Tosi pirteä kaveri! Kulkee aina noi pitkät korvat höröttäen :D Vähän hösö ja keskittyy liikaakin ympärillä tapahtuvaan, pitää muistaa herätellä sen huomio jo alkukäyntien aikana ettei kaikki mee metsään sen takia että tää keskittyy johonkin ihan muuhun kun pitäis. Pitkät askeleet poniksi! Laukka on aina ollut ongelmakohta, tosi tahditonta ja laahaavaa, vaikka paranee koko ajan. Hän ei hyppää kovin korkeita, mutta ihan perfect matalammilla esteillä! Saattaa vähän yttäillä kyllä niitä, jos ei käy tutustumassa ponin kanssa rataan ensin. Koulussa perusjutut sujuu hyvin. Maastoesteetkin sujuu! Hoitaessa harjat, hoitaja, riimunnaru ja kaikki muutkin pitää tutkia tarkkaan. Utelias. Ei kuulu lemppareihini ja myymistäkin olen harkinnut, mutta ihan hauska tapaus tää on c:

Yololta löytyy ruskeat meksikolaiset, värikäs riimunnaru ja tummansini-beige riimu.













Sitten tämä pitkän nimen omaava russponiori. Nimihän on Watch Out, We Got a Badass Over Here eli Bamse c: Varmaan suloisin ja sarjakuvaponimaisin otus ikinä ^^ Ei tää juuri oikeelta näytä xD Bamse tuli mulle 2013 keväällä, itse olen tämän tehnyt. Ori osoitti heti saman vuoden kesänä että tyyliluokissa hän on haka! Voitto tuli Eclipsen estemestaruuksissa! Tämän laukka on kyllä ehdottomasti ponin paras askellaji, tosi pyörivää ja mukavaa. Käynti ja ravikin sujuu ok, vaikka niistä puuttuukin sellainen eteenpäinpyrkimys. Pieniillä esteillä tykki, varsinkin maastoesteillä loistaa kuin tähti. Maastosta tykkää muutenkin ehdottomasti eniten ja kestävyys hyvä, neljän ja puolen kilsan käynti- ja ravilenkki menee puolessa tunnissa. 

Bamselta löytyy mustat turparemmittömät (nykyään myös leukaremmittömät) suitset, vaaleansininen fleeceriimu ja fleeceriimunnaru.













Sitten tämä otus eli Feimi. Feimihän on walesinponitamma, oikealta nimeltään With Silence Comes Freedom. Tämä on säpäkkä ja mukava tapaus. Omaa lyhyet askeleet, nauttii peltoralleista ja maastoilusta, heittää pikkupukkeja innostuessaan tai ollessaan asioista eri mieltä. Tammana vähän omapäinen silloin tällöin. Esteillä tekniikka ei ole paras ja saattavat puomit lennellä kun poni sotkeutuu omiin jalkoihinsa. Koulussa pirteä ja tekee mieluustin annetut tehtäävät, vaikka välillä on vaikeuksia pysyä halutussa vauhdissa kun tämä haluaa mennä vain kovempaa ja kovempaa... Hoitaessa saattaa välillä näykkäistä tai uhitella, mutta yleensä tyytyy seisomaan kiltisti paikoillaan. 

Feimiltä löytyy valkoinen tekonahkariimu, valkoiset turparemmittömät suitset nivelellä, riimunnaru ja rintaremmi.
























älkää kysykö.






Hollanninpuoliveriori Big In Da Clubs eli Peikko on muodostunut ehkäpä lempikepparikseni pikku hiljaa. Tein herran loppukeväästä 2013, ja siitä lähtien ollut minulle hyvin tärkeä. En tiedä, joku siinä vaan on. Ainakin se on rakenteeltaan ihan hauska ja kiva, ja sen harja on söpö :3 Lisäksi tosi kiva ratsastaa. Ei liian reipas eikä laiska, sopivan painoinen, vetää kyllä vähän oikealle. Peikko on kivan herkkä ja hienoliikkeinen, sillä on voimaa takajaloissa ja hyvä hyppytekniikka, kapasiteettia, kestävyyttä, hyvä kenttähevonen siis! Kenttäratsastukseen tallini onkin painottunut c: Peikolla on kivat, lennokkaat ja isot liikkeet, ja tykkää selkeästi eniten kouluratsastuksesta :) Küreja ollaan hänen kanssa vedetty pari ja yhdellä kertaa sijoituttiin toiseksi. Nauttii kyllä selkeästi siitä hommasta, ja passage ja piaffe on tällä tosi vahvoja. Esteet menee tasaisen hyvin ja hyvällä tekniikalla, omaa pitkät askeleet ja hypyn. Maastoesteillä innostuu todella ja pitää kunnolla pidättää kun tää painaa täyttä kiitoa esteille :) Ei juuri koskaan kiellä.
Peikolta löytyy ruskea pehmustettu riimu, mustat alaturpikselliset suitset ja beiget crossunder-kuolaimettomat.
















Tears of the Broken, "Tirppa", shetlanninponitamma. Ja shettikseksi herkähkö. Ei siedä heiluvaa kättä ja ylimääräistä kuolainten liikuttelua, protestoi siitä pukeilla ja pään ylös heittämisellä. Ongelma korjaantui remonttiturpiksella ja kuolaimet yhdistävällä lyhyellä hihnalla. Eivätpä pääse enää heilumaan miten sattuu osaamattomankaan käsissä :) Kulmiin tätä on hankala puskea, on huomannut, että on paljon helpompaa kaartaa kulman ohi kun mennä sinne. Esteillä innokas, mutta raippa kannattaa silti aina pitää mukana ja muistaa käyttää sitä, muuten poni saattaa tehdä äkkipysähdyksen esteen eteen...

Tirpalta löytyy vaaleanpunainen riimu, riimunnaru, valkoiset suitset remonttiturpahihnalla ja omenakuolaimella.









Superrebel, tutummin Rebel, on rautias walesincob-ori, joka on lähes suokkimaisen tasainen luonteeltaan. Hän ei turhist hätkähdä. Estehevonen, maastoesteitä ei olla koitettukaan ja koulussa vähän kömpelö, ei kovin sulava tapaus tämä pullaherra :D Tosi tasanen ja ehkä vähän tylsäkin luonteeltaan, ainakin niille jotka kaipaavat vähän säpäkämpää menoa, kuten minä :D Onneksi noita säpäköitä tapauksia löytyy koko tallin täydeltä, itse asiassa ihan mukavaa päästä tämmöisen varman ja rauhallisen hepsun selkään välillä. Ei hyppää kovin korkeita vielä, kun olen omistanut tämän herran vasta puolisen vuotta. Kapasiteettia riittäisi kuitenkin varmaan 80 senttiin asti. 

Rebeliltä löytyy vaaleansini-valkoinen kukkariimu ihq, mustat tekonahkasuitset alaturpiksella ja riimunnaru.






Arabitamma White Flame ox, "Video" kuuluu tallin vanhimpiin asukkeihin. Tallille tamma saapui vuonna 2011 ja pääsi tutustumaan kisaelämään lähes heti, tosin vain katsomaan kisatunnelmia sekaannuksen vuoksi. Tämä ei ole se helpoin ratsastettava ollut koskaan, mutta rauhoittunut paljon näiden vuosien aikana kun hän on Airellessa asustanut. Hyvin tamma hän on edelleen ja vähän hapannaama silloin tällöin. Varsinkin hoidettaessa äksy. Ratsastaessa kuitenkin työstetty sen verran että kiukkuilut jääneet vähemmälle. Kulkee tosi helposti pää taivaissa, eteen alas saaminen vaatii hirveästi taitoa ja kärsivällisyyttä ratsastajalta. Tätä joko vihaa tai rakastaa.

Videolta löytyy musta-pinkki riimu, mustat englantilaiset suitset, sydänkoristeinen rintaremmi ja pinkki glitterriimunnaru.








Lego eli Shut Up and Let It Go on sellainen hevonen, jonka myymistä olen itse asiassa harkinnut koko tamman olemassaolon ajan. Se ei ole koskaan iskenyt, mutta silti se on jotenkin saanut pidettyä kavionsa Airellessa. En juuri tätä vuonistammaa tunne ihan sen takia, että se on aina tutunut tosi etäiseltä. Se on sairaan suloinen ja hyvin ommeltu, ottaen huomioon sen olevan melkein kaksi vuotta sitten tehty, jolloin kädenjälkeni oli hyvin vaihtelevaa. Ehkä uusi täyttö tekisi ihmeitä? Ainakin se on ihan väärän mallinen makuuni, tuntuu tosi inhottavalta ratsastaa. 

Legolta löytyy ruskeat tekonahkasuitset, ruskea tekonahkariimu sekä riimunnaru.








Friisi x holstein-risteytys Cruficied eli Gootti on jo nähnyt parhaat päivänsä. Ennen tää ori oli ehdoton lempparini, nykyään raukka joutuu kyhjöttämään kuukausiakin liikuttamatta tallin nurkassa. Yksi syy on se, että Gootin ulkonäkö ei vain yksinkertaisesti miellytä. Sillä on iso turpa, erikoiset silmät ja pienet korvat. Sen kaula on paksu joutsenkaula, ja se on ihan väärän painoinen. Herralla on isot ja hyvät liikkeet ja loistaa koulupuolella, tosi miellyttämishaluinen ja tykkää tehdä töitä, harmi, että ei pääse näyttämään taitojaan, sillä kiinnostukseni tähän herraan on valunut tyhjiin. Tämänkin myymistä harkitsen. 

Gootilla on pääkallokoristeiset suitset alaturpiksella, vanhat kanget, tekonahkariimu- ja riimunnaru. 




Viltsun oikea nimi on siis Rytmihäiriö, ja hän on sitten semmoinen oikeen rehellinen suomiputte. Uskollinen, luotettava, mutta löytyy sitä jääräpäisyyttäkin. Tällä saattaa tarvita raipan mukaan, voi nimittäin varsinkin alussa olla vähän tahmea. Kyllä kun tätä jäykkää rantakankea vähän lämppää ja taivuttelee, sieltä alkaakin kuoriutua oikeen mukava putte. Tosi pätevä yleisheppa, ei ehkä ole kisakentille paras valinta mutta toimii köpöttelylenkeillä ja perus kenttätyöskentelyssä oikein hyvin. Esteitäkin hän hyppää, näilläkin tasaisen rauhallinen. Ei juuri eteenpäinpyrkimystä esteelle, eli vähän pitää hoputtaa ettei vauhti hidastu liikaa. Turvallinen ratsu kaikentasoisille ja kaikkeen lajiin. Jopa westernkin menee :)

Viltsulla on mustat scawbrig-kuolaimettomat (eli turvan alta kiristyvät), vihreäruudullinen riimu ja riimunnaru.









Viimeisenä uusin asukki Prototype "Proto", kathiawari tamma, herkkä kuin mikä. Tämän selkään eivät aloittelijat kuulu, vaativin hevonen koko talllilta. Tammalla käytetään hackamoreja vakituisesti kuolaimia ei voi sietää, ei kovia, ei pehmeitä, vaan lähtee niiden kanssa viemään tai poukkoilemaan suu ammollaan ja pää ylhäällä. Hackiksilla kuitenkin loistaa, jos on osaava ratsastaja. Raippaa ei tälle missään tapauksessa ja pohkeet irti kyljistä, muuten lähtee lentoon. Osaava sekä koulussa että esteillä, sijoittunut neljänneksi kouluratsastuksen knockoutissa. Hyppää noin 70 cm ratana. Hoidettaessa tosi kiltti ja nauttii hoitamisesta, tosin päätä harjatessa tulee olla varovainen, vähän herkkis koville harjoille.

Protolla ei ole vielä muita varusteita kuin kuvan kiekurahackamoret.

Ja siinäpä ne oli. Mitä tykkäsitte? Liikaa tekstiä? Liian vähän? Haluaisitteko tietää enemmän? Toiveita seuraavaan erikoispostaukseen? Olen avoin ehdotuksille! :)