lauantai 13. syyskuuta 2014

Keppariharrastuksen tulevaisuus?

Tää postausidea pälkähti päähäni juuri äsken, ja ajattelin nyt kirjoittaa kaikki ajatukseni ylös. Mulla ei ole hajuakaan postauksen tulevasta lyhyydestä tai pituudesta tai ajatuksieni järkeenkäymisestä. Enkä nyt puhu omasta keppariharrastuksestani, vaan ihan yleisesti.




Muistan, kun itse aloitin keppariharrastuksen siskopuoleni kanssa vuonna 2008. Suomen Keppihevosfoorumi oli kai silloin olemassa, mutta en tiennyt vielä sen olemassaolosta, joten tieto muiden harrastustavoista rajoittui lähinnä muiden tallien sivuihin ja videoihin.Netti vilisi apusivustoja, jotka koskivat milloin kepparin tekoa, milloin kepsujen sairauksia. Internetin maailmassa ihailtiin Iisan tallin ja Pikku Kookoksen videoita ja heppoja. Rakennettiin omaa tallia leikkimökkiin. Tehtiin joulukalentereita ja keppihevosnäytelmiä (ne muuten olivat hetken oikea muoti-ilmiö, eivät enää). SKYn sivut olivat vielä vaaleansiniset.


Siihen aikaan sukkahevoset olivat reilusti suositumpia kuin nykyään. Niitä oli kaikilla, niille oli omia näyttelyitä, niitä rakastettiin siinä missä kankaisia kavereitaan. Kangashevoset olivat ainakin minun silmissäni harvinaisuus ja kokeneempien harrastajien juttu. Kukaan ei silloin antanut minkäänlaisia vinkkejä tai teko-ohjeita, monet asiat pysyivät salaisuuksina. Mielestäni nykyään vinkkejä jaetaan enemmänkin, varmasti siksi, että tekniikat ovat jo yleistyneet ja lähes kaikkien käytössä, eivät vain tavan keksijän.
.Nykyäänhän noita sympaattisia suloisuuksia, eli sukkaponeja, näkyy todella harvoin. Sukkahevosten näyttelyluokat eivät ikinä mene täyteen, tallien kotisivuilla näkyy vain samoja kolmipalaisia suullisia. Niin vasta-alkajilla kuin vuosia harrastaneella. Itse tehtyjä, ja jos ei osaa, ostetaan, kunhan saadaan se kangasheppa sinne talliin. Se on kehitystä, eikä sille voi mitään. Veikkaan että tulevaisuudessa sukkahevoset tulevat katoamaan lähes kokonaan aktiivisten harrastajien keskuudessa. Vaikka niitä on alkanut jonkin verran putkahtelemaan, luulen, että niiden tarina on aika lailla ohi. Ainakaan eivät tule saavuttamaan enää sellaista suosiota kuin muutamia vuosia sitten.


Itse asiassa kangashevosissakin on tapahtunut huikeaa kehitystä. Koko ajan mennään yhä realistisempaan suuntaan. Kaksipalaisista on tullut kolmipalaisia, kolmipalaisista tullut suullisia, täytetystä korvista avonaiset, kankaasta leikatuista tummennoksista vaikka minkälaisilla väreillä ja liiduilla tehtyjä. Olen huomannut joidenkin alkavan tehdä myös varjostuksia hevosilleen realistisemman vaikutelman aikaansaamiseksi. Tulevaisuudessa hevosista tulee tätä vauhtia yhä realistisempia ja realistisempia, litteät silmät vaihtuvat ehkä kolmiulotteisiin, sieraimet painuvat kuopalle, ehkä hevosen jouhet muuttuvat villalangasta yhä aidommaksi materiaaliksi (okei, tämä on nähtykin jo parin hevosen kohdalla)? Mielenkiintoista odottaa mihin päin tämä harrastus menee!



Yksi asia, minkä odotan jälleen nousevan, on kepparit YouTubessa. Se on täysin kuollutta. Ainakaan hyviä ja aktiivisia editoijia ei tahdo enää juuri löytyä. Muistan kun videoita saattoi imestyä viikon jokaisena päivänä, ihmiset kommentoivat toisilleen ja peukuttivat, editoijien kehityksen näki silmissä ja jälleen haaveiltiin että osattaisiin joskus yhtä hyvin. Moni tuli tunnetuksi kepparimaailmassa juuri editoimiensa videoiden takia, ei keppihevostensa. Toki sen jälkeen heidän hevosileenkin alkoi yhtäkkiä tulla menekkiä.
Historia toistaa itseään, ja ehkä jossain vaiheessa joku, joka on nyt vielä täysin pimennossa, ei ehkä edes vielä harrastakaan keppareita, elävöittäisi Tuben kepparivideot tavalla tai toisella. Saapa nähdä. Musta kyllä tuntuu, että niin ei tapahdu vielä aikoihin.



Entä harrastajamäärä? Kasvaako vai laskeeko se? Musta tuntuu, että aika samana se pysyy. Tällä hetkellä harrastajat näyttäisivät olevan isoksi osaksi ala-aste-ikäisiä, sillä iso osa "veteraaneista" on lopettanut tai ei ainakaan enää aktiivinen. Ehkä sen takia musta tuntuu, että vanhempaa porukkaa olsii jotenkin vähemmän, kun moni ei nose esille samalla tavalla. Kepparitapahtumia järjestetään nykyään tosi paljon, enimmäkseen juuri näitä estekisoja. Tällä en siis tarkoita harrastajien järjestämiä kisoja, vaan seurojen, yhdistysten, tallien yms. järjestämiä. Tällaiset houkuttelevat varmasti lisää ihmisiä tähän ihanaan harrastukseen. Todennäköisesti tämä muuttuu vielä vakavammaksi ja järjestäytyneemmäksi koko ajan. Ehkä pian aletaan pystyttämään oikeasti aktiivisia keppihevosseuroja? Seura- alue- ja kansallistasoisia kilpailuja? Ehkä kansainvälisiäkin? Kuulostaa hölmöltä, mutta kuka tietää?



Ainakin keppihevostelu on levinnyt nyt myös ulkomaille, ja siellä käydään läpi sitä alkuvaihetta, joka varmaankin on Suomessakin käyty. Ihmiset hakee omia tapojaan harrastaa ja tehdä hevosia, se leviää pikku hiljaa kavereiden ja netin kautta, ehkä hekin perustavat joskus omia yhdistyksiä tai foorumeita? Tai vaihtoehtoisesti kepparit maailmalla ovatkin vain pieni liekki, joka leimahtaa ja sitten tukahtuu? Kuoleeko keppariharrastus Suomessa koskaan? Voi olla mahdollistakin, sillä ainakin itse olen pannut merkille, että lapset "aikuistuvat" nykyään nopeammin. Huomatkaa lainausmerkit. Kun minä olin 10, leikin vielä Schleicheillä ja pehmoleluilla ja ties millä. Tämän päivän kymmenvuotiaat polttavat, seurustelevat ja ryyppäävät. Ainakin täällä päin, seriously.


Mistä koko homma edes alkoi? Mulle tulee ainakin mieleen vuonna 1997 perustettu Hevostaivas, joka oli pitkään Suomen vanhin pystyssä oleva keppihevostalli. Veikkaan, että Hevostaivas toimi inspiraationa monelle, minulle ainakin. Ihailin kamalasti heppoja ja varsinkin sitä tallirakennusta! Sen vanhempia talleja ei ole ollut ainkaan minun keppihevosaikanani olemassa. Luulen kuitenkin, että Hevostaivas oli yksi niistä talleista, joka potkaisi keppihevosharrastuksen käyntiin. Tämä tarkoittaa sitä, että harrastus on ainakin yhtä vanha kuin minä! Harmi kun kyseistä tallia ei enää ole, etsisin muuten lisää tietoa sen sivuilta.

Olisi älyttömän mielenkiintoista tietää, mistä koko homma oikein alkoi, ja millaista se oli vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Ja nähdä tulevaisuuteen ja kurkistaa, millaista meno on kymmenen vuoden päästä. Toivottavasti tämä harrastus kukoistaa vielä silloinkin.


10 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoinen teksti! Oli kiva lukea toisen ajatuksia tästä, kiitos siitä :)

    VastaaPoista
  2. Hyviä mietteitä täynnä oleva teksti, itse vielä tälläisenä vanhana keppihevosharrastajana yritän pysyä mukana mahdollisimman kauan, harmi kun niin moni monta vuotta nuorempi lopettaa kun mä vielä puuskutan eteenpäin :/

    Huolellisesti kirjoitettu teksti, helppo lukea ja samaistua ! Tälläisiä saisi tulla enemmänkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heh, kiitos! itsekin yritän ja toivon pysyväni mukana vielä mahdollisimman pitkään c: tykkäsin kyllä kirjoittaa tätä, vähän vaihtelua niihin peruspostauksiin verrattuna! voisin tosiaan tehdä tämäntyyppisiä useamminkin, mikäli vain joku kiva idea tulee :)

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Oletko btw huomannut, että Hevostaivas on palannut kuvioihin? ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en ole huomannut, olisiko linkkiä sivuille? googlettamalla en ainakaan löytänyt :/

      Poista