maanantai 23. helmikuuta 2015

Keppihevosharrastuksen merkitys minulle

Joskus tulee mietittyä, millaista elämäni olisi, jos näitä vanupäitä ei olisi olemassa, tai en olisi koskaan harrastusta aloittanutkaan. Miten kuluttaisin aikaani?  Olisiko mulla näin paljon ystäviä?










En olisi uskonut silloin  vuonna 2008, että vielä yli kuuden vuoden jälkeen näillä otuksilla pomppisin pitkin pihoja. Sitä kuitenkin teen edelleen. En ehkä suhtaudu tähän enää samalla tavalla kuin aikoinaan, ja kulta-ajat taitavat ola takana päin. Toisaalta olen saanut harrastukseeni uusia ulottuvuuksia, vuonna 2011, kun rekisteröidyin Suomen keppihevosfoorumille, 2012, kun aloitin kisaamisen suht aktiivisesti ja varsinkin vuonna 2014, jolloin tutustuin moniin uusiin keppihevosharrastajiin, joista monet ovat minulle nykyään hyvin tärkeitä. Harrastuksesta on tullut ihan älyttömän rakas minulle, ja siitä on ollut paljon hyötyä.



Mulla on syntymästä asti ollut huono tasapaino ja olin motorisen kehityksen kannalta hieman jäljessä muista. Opin esimerkiksi uimisen ja pyörällä ajon ikätovereita myöhemmin. Lisäksi olen kärsinyt ryhtiongelmista ja selkäni on ollut aivan mutkalla. Keppihevoset ovat parantaneet sekä motoriikkaa että ryhtiäni huimasti, nykyään kummankaan kanssa ei ole ongelmia. Tosin mikä tahansa liikuntaharrastus olisi varmasti tehnyt saman. Kepparit vaan olivat "se juttu".






Totta kai kepparit ovat parantaneet kuntoani ja alavartalon lihaksistoa sekä pitäneet minut normaalipainoisena. Tykkään todella paljon jaloistani, ja olen saanut niistä kehujakin :D Olisin varmasti ilman keppareita liikuntaa harrastamaton, lihakseton sohvaperuna, joka käy ratsastastamassa oikeilla hevosilla kerran-pari viikossa, ja lopun ajan istuu naama kiinni koneessa.












Tärkeintä, mitä kepparit ovat minulle tuoneet, ovat kuitenkin kaverit. Tärkeimpiin kavereihini olen tutustunut nimenomaan keppihevosten kautta. Kaikkki ovat mahtavia persoonia, ja on ihanaa, kun kaikkia yhdistää sama kiinnostuksenkohde. Löytyy multa toki muitakin kavereita kun keppariharrastajia, mutta he eivät ole muodostuneet yhtä tärkeiksi.


Tiivistettynä, mitä nämä vanupäät sitten minulle merkitsevät? Paljon. Piirtämisen jälkeen tämä on pisimpään ja säännöllisimpänä jatkunut harrastukseni, josta en ole pitänyt pitkiä taukoja. Kepparit ovat hyödyllinen ja hauska harrastus, mitään haittaa tästä ei ole tähän mennessä minulle aiheutunut, enkä ole vakavissani lopetusta harkinnut. Toki tulee mietittyä silloin tällöin, että kauanko tätä jaksan, ja vastauksen tiedän jo. Jatkan tätä niin kauan, kun se on aidosti kivaa ja mahdollista. Enköhän jatka harrastusta vielä URL-puiolella lopettamisen jälkeenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti